sunnuntai 19. helmikuuta 2017

Vaikeat sairas päivät

Heippa.


Ihan ensimmäiseksi haluan kertoa, että painoa on vuoden alusta tippunut 7 kiloa. Eka kk oli helppoa. 4. viikolla tuli useita pieniä retkahduksia ja painon lasku pysähtyi kahdeksi viikoksi. Sen jälkeen tähän asti on taas ollu mukavassa laskusuunnassa toi paino. Vaikka numerot mitä pienenee ei ole isoja, mutta isommalta se näyttää kun tämän kuvan taulukossa on suuria laskuja.

Kotiin fillarointi migreenin kera.

Useasti on käynyt mielessä kuinka haasteellista on syödä terveellisesti sairauspäivinä ilman mässy romahdusta. Esimerkkinä tällä viikolla tulin yksi ilta duunista kotiin pyörällä. Normaalisti kyseinen matka kestää talvikeleillä noin 45 min mun hybridillä, mutta tällä kertaa vaivasi voimakas migreeni ja matka kesti 2 kertaa kauemmin. Jouduin pysähtymään useita kertoja ottamaan happea ja rauhoittumaan. Reitti sisältää useita ylä- sekä alamäkiä. Särky päässäni oli aaltoileva. Kun pysähdyin, rauhotuin ja syke laski helpotti myös särkyä. Sitten taas polkemaan pienellä vaihteella mäki ylös ja mikä parasta! Alamäki vapaalla laskulla.

Kamppailu pään sisällä.

Sitten lähempänä kotia käyn kaupassa sen suurempia ajatuksia. Ihan kun menisin automaattisesti kauppaan ostamaan jotain hyvää. Kai sillai saan jotain lohtua muuhun kipuun. Ostin sen suuremmin miettimättä rasian laskispullia (sisältää 2kpl pullaa). Ne ei edes ollut niin hyviä. Niiden lisäksi kaks pientä vadelma munkkia ja Twix suklaapatukka. Painelin siitä fillarilla kotiin. Pyörä varastoon, enkä edes lukinut sitä. Menin asuntoon ja suoraan makuuhuoneeseen. Otin ostokset mukaan. Menin peiton alle ja söin ne kaikki. Onneksi muistin laittaa aamuksi herätyskellon soimaan sillä nukahdin ja nukuin mukavat 14 tuntia.

Aamulla oli taas polvi kipeä niin kuin aikaisemminkin. Päätin mennä näyttämään sitä lääkärille. Olisihan kiva saada se kuntoon varsinkin kun en ole koskaan liikkunut niin paljon kuin nyt. Pääsin soitosta heti tunnin päästä fysioterapeutille. Hän oli sitä mieltä, että minulla olisi jokin polven nelipää sidoslihas huonossa kunnossa. Sain polvelle reeniohjelman jota pitäisi noudattaa nyt seuraavat kolme viikkoa joka päivä. Hän pisti minut toistaiseksi pyöräily ja kahvakuula kieltoon. Taloudellisen tilanteen takia en päässy tällä viikolla muuta kuin fillarilla töihin, joten en pääse loppuviikosta töihin. Ihmettelette varman miksi.. kävelin 700 metrin matkan suoraan kotiin. Viimeinen askel rapulle ja liukastuin. En kaatunut enkä satuttanut itseäni sillä hetkellä. Myöhemmin sisään päästyäni alkoi selkää vihloa. Tuli varmaan siitä horjahduksesta. Se kipu helpottui tai unohtui iltaa kohden. Aamulla sitten oli nilkka niin kipeä ettei kestänyt painoa. En tiedä mistä se oli saanut osumaa. Oli muuten tosi kipeä. Nyt sunnuntai iltana ei taas tunnu missään. Katsotaan josko sitä uskaltaisi huomenna illalla ultimateen..

Polvelleni määrätty jumppa ohjelma
Joten vklp on vietetty sairastellessa ja henkisen kamppailun kanssa. Olen enimmäkseen istunut sohvalla katsonut telkkaria. Kovasti tekee mieli kaikkea hyvää. Usein retkahdan tosi helposti ostamaan jotain hyvää. Tällä kertaa olen ylittänyt itseni ja pysynyt vahvana. Suurin motivaatio on varmaankin ollut toi vaa'an näyttämä tulos.

Kertokaas onko teillä muillakin vastaavia haasteita sairauspäivinä? Olisi kiva kuulla miten muilla menee nää hetket. Ajattelin kirjoittaa tänään vaan lyhyesti, mutta kummasti sitä asiaa riittää kun alkaa kirjoittelee. Hyvää alkavaa viikkoa ja toivotaan hyviä kelejä :)

Kuunneltu biisilista: Country Kind of Love (Spotify)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti